Tammikuu ja tasot nousee

Hóla!
Onpas taas vierähtänyt tovi jos toinen viimeisestä. Mitäs tässä välissä on kaikkea tapahtunutkaan… Noh. Uuden vuoden aattona oli perinteinen Liedon uuden vuoden juoksu (11 km) Sehän olikin varsinainen menestys. 49:30 loppuaika tuli 4:31 keskivauhdilla. Viime vuonna sama 57:16. Tosin keli ihan täysin eri. Nyt oli kuivaa ja vuosi sitten loska paskaa. Mutta kuitenkin! Tätä oli hyvä aloittaa uusi vuosi!

Jaksotus muuttui 2+1 teemaiseksi. Helpommalla ei ainakaan pääse noin 2 kovan viikon aikana. Hieman on perus viikkojen rytmi sekoittunut kun on ollut kaiken näköisiä speciaal i treenejä. Mutta ma-pe on pysynyt samana. Uintia 2x, kuntopiiriä 2x, treineriä 3x juoksua 2x. Catch a bike/run treenit kun sijoittuvat aina viikonloppuun. Lauantaisin on kerran kuussa uinti testi, samoin juoksutesti. 2h halli yhdistelmiä myös lauantaisin. Vahterusring:llä käyty polkemassa lähes joka sunnuntai 3-3,5h pyörää. Ja pitkä juoksu on myös lukeutunut ohjelmaan. Kaikki sujunut ongelmitta ja annettujen rajojen sisällä. Ei siis mitään ylilyöntejä! Luotan täysin siihen mitä ohjelmassa lukee vauhti/syke/watit jne. vaikka fiilis antaisikin ymmärtää että moottorissa olisi potkua juuri sinä päivänä enemmänkin. Silloin jarrutellaan. Jos taas huono päivä eikä kulje millään, treeni tehdään joka tapauksessa mutta rauhallisemmin. Tämä on tuonut haluttua tulosta. Juoksu kulkee ihan uusilla vauhdeilla, uinti myös ihan uusilla minuutti luvuilla. Samoin pyörässä watit näyttää todella hyviä lukemia.

Catch ö run 1:
Vahterusring, 9.1.206, Rinkimaraton ja puolikas. Siis sitä pirun 1030m reittiä 21 kertaa ympäri! Ylämäkeä per kierros 200m. Onko järkee vai ei? No ei välttämättä, mutta hyvä treeni. Fyysisesti raskas juosta tuolla tuon nousun ja mutkien takia, mutta ennen kaikkea henkisesti helvetin raskasta puuhaa. Reidet hapottaa 10 kierroksen jälkeen siinä 200 m nousussa, ja viimeisillä 5 kierroksella niissä ei ole enää mitään tuntoa. Oikea akillesjännekkin huomauttelee että ollaan käännytty jo liian monta kertaa vasemmalle. Silti, ensimmäinen kylmiltään juostu puolikas 1:46:49. Todella tyytyväinen. Tuolla juokseminen on kuulemani mukaan 10-15 sek per kilometri hitaampaa kuin ulkona, johtuen noususta ja mutkista. Enkä epäile yhtään. Mutta ennätyshän se oli, sitten kuitenkin kun kaikki 3 aikaisempaa puolikasta on juostu viime kesän kisoissa. Paras oli 1:56 Turussa.

Catch ö bike 1:
Vahterusring, 15.1.2016, Röret Runt 300. Tyhmäpyöräilyn klassikko. Sama 1030m reitti. Tausta musiikista huolehtii jälleen iskelmä radio, tuo korva matojen erikois kanava. Tämä kanava on siivittänyt meitä jo niin monen kerran hyviin suorituksiin. Ei sillä että olisi hyvää musaa, vaan siksi että sieltä haluaa madollisimman nopeasti pois sieltä. Tarkoituksemme oli siis ajaa tapahtuman nimen mukaisesti 300 km. Aloitimme reippaasti. Sadan Salaman siivittämän ensimmäinen 100 km meni yllätävän nopeasti. Tässä kohtaa, perus sunnuntaina olen ollut jo kebabin maku suussa, kysellyt joskos jo riittäisi. Mutta ei nyt. Ei tunnu missään, vaikka keskinopeutemme oli 31,6 km/h. Tauko on aina paikalla. Naama-munkkia ja kahvia. Naama-munkki? No se on ihmisen naaman kokoinen possumunkki. Ison mitä olen koskaan nähnyt, tai syönyt. Paras energian lähde ikinä. Tosin jos syö 2 kpl niin närästys on takuu varmaa. Mahti-reisi kaksikko keulilla jatkoimme tauon jälkeen samaa vauhtia mitä eka satku. Jalat ok ja muutenkin fiilis todella hyvä. Nyt matkaamme siivitti Siltsu ja Arja Koriseva… 180 km, seuraava tauko. Ajo-aika 5:45. Lihasoppaa, toffee karkkeja, vessa, sipsukkaa, energia patukkaa, kahvia, Cola juomaa, vessa, sipsiä, colaa, satulaan. Hei, olen ollut tässä aikaisemminkin huusi perse! Sitten kilometri 220. Jalat loppu. Ihan tyhjät. En pysynyt poikien kyydissä ollenkaan. En päässy kuin hädin tuskin 30 km/h suorilla. Mitä, olenkko ajanut kuitenkin liian lujaa tuon alun? Pysähdyin. Kävin kusella, ja kiroilin. Otin geeliä, patukkaa ja juomaa. Täytin pullot. Söin karkkia ja päätin jatkaa. Ajoin yksin hyvin rauhassa muutamia kierroksia. 3 kaverin joukko sai minut kiinni, koitin roikkua heidän mukanaan. Pysyinkin siinä. Oma ryhmämme ohitti minut 3 kertaa. Tämä porukka jäi tauolle, jatkoin yksin. Olin valmis luovuttamaan. Jalat tuntui hieman paremmilta. Pojat saivat taas minut kiinni. Montako kierrosta tauolle? 8. Ok. Päätin liittyä taas seuraan. Kyllä sitä väkisin 8 kilsaa tuossa kyydissä pysyy, vaikka mikä olisi. 2 kierrosta myöhemmin valot syttyi taas, ja pistely reisistä hävisi. Kaikki voima oli takaisin, ja olo kuin oli vasta aloitettu ajamaan. Aivan superia! Jos noita kolmea teräsmiestä tuossa keulilla ei lasketa, niin minä olen kovin jätkä täällä juuri tällä hetkellä. Up joors, energia vaje! Tauko nro. 3 250km kohdalla. Toista edellinen tauko ilman lihasoppaa. Enää ei olisi hei kuin 50 km sehän on vähän. Todella vähän. Enää ei kauheasti juteltu… Keskityin ajamiseen niin kovin että en muista kuin Kirkan, Kirka on hyvä. Kirka on rock! Päivä oli kohta päätöksessään ja pääsisimme sinne kebabille, josta oli puhetta aina välillä. Ajoin yksin 7 kierrosta vielä, kun muut meni jo suihkuun. 6 olisi tarvittu, mutta yksi kielon päälle. 301 km ajassa 9:45 (11:55 taukojen kanssa) Sisällä, monipuolista reittiä kiertäen. Totta se oli, siitä yhdestä kohdasta kun kääntyy vasemmalle, pääse lopulta kotiin… Keskinopeus 31 sisältäen sen heikon hetken. Ei huono, ei huono.

Meillä on nykyään olohuoneessa mahdollisuus tehdä pieniä yhdistelmä treenejä, kun
vaimo sai loisto idean ja löysi vähän käytettynä meille juoksumaton. Kuinka helppoa mulla on? Sallitaanko teillä olohuoneessa pyörä+treineri x2 ja vielä juoksumatto? tähän sopii yksi hauska t-paita ja sen teksti johon törmäsin tuolla world wide webissä. I Love my wife, she lets me swim, bike and run…
Tammikuun 1500m uinti testissä, siis niinkuin eilen tapahtui kummia. Uin 33 sek kovempaa kuin viime kuussa. 23.47 1:35 satasia keskimäärin. Hupsista… Koutsi käski lopettaa treenaamisen ja aloittaa ryyppääminen, kun tulen kohta jo liian liki… 😉 Aivan mahtavaa. Ihmettelenkin tuota kun fiilis ei ollut kyllä
yhtään tuollainen. Koitin 500-800m välillä keksi tekosyitä että voisi nousta jo altaasta. En keksinyt mitään pätevää, ja päätin uida loppuun koska oli käytävä enää kaksi kertaa tuolla toisessa päädyssä ja sitten oli enää 500m jäljellä, joka kuka vaan jaksaa uida omaa lujaa. Henkinen voitto!

Tänään on luvassa eka oikea pitkä juoksu. Aikaisemmin on ollut 1:30 pitkää hölkkää, mutta nyt kun on alle 12 viikkoa jäljellä, joka toinen viikko juostavan lenkin pituus kasvaa 2:n tuntiin. Onneksi keli lauhtui, niin ulkona juokseminen on mukavaa.
Hei kuulkaas, tässä on enää 77 päivää starttiin! Ensi viikko onkin kevyt viikko ja seuraava vietetään Espanjan Torrevieja:ssa leirin merkeissä. Iso H & Äiti H kun sinne lähtivät talvea pakoon, on velvollisuus käydä moikkaamassa. Ja todella vastarannankiiskinä tässä ollaankin 😉 Terkkuja Sinne Espanjan lämpöön, Super-poika saapuu ihan kohta! Foreca lupaa katsokaas asteita vajaata 20 ja täyttä aurinkoa. Taidan siis jättää ja pitkän ajopaidan kotiin… Jos Internet kaatuu, niin se on sitten mun syy. Se ei kestänyt enää mun kuvafeediä ja päivityksiä 🙂

Niin ja ylpeänä saan esitellä uutena yhteistyökumppanina tähän kauteen mukaan lähtee Head Swimming. Olen todella otettu tästä ja uskon että Head:n Black Marlin märkkäri saa minut kiitämään vedessä. Heiltä löytyy myös kaikkea muutakin, niin uinti ja triathlon ja swim run touhuihin. Kannattaa tsekata! Hyvällä todennäköisyydellä, myös Turkuun saadaan jälleenmyyntipiste kevääseen mennessä…