Challenge Almere-Amsterdam, ETU EM Long Distance 2019

Its only rock `n roll, but i like it, like it..!

Saavuimme sateiseen Amsterdamiin keskiviikko aamuna. 40min kentältä junalla ja olimme Almeressa. Hotelliksi valikoitui Best Western Almere, joka on noin 1 km kävelymatkan päässä kisakeskuksesta, ostoskeskuksen toisella puolella. Hyvä sijainti koska juna asema on hotellin edessä ja hotellilta on helppo lähteä pyöräilemään ja juoksemaan. Eikä ole keskellä kisa hulinaa kaiken aikaa. Huoneet hyvän kokoisia ja laadukkaita. Pyörälaukku oli saanut kunnon hittiä matkalla, kun yksi lukko on melkein repeytynyt irti. Innolla avasin boksin ja hurraa huutoja ilmoille toi sähköjohdon varassa heiluva takavaihtaja. Korvake ja runko oli onneksi ehjä, mutta toinen ruuvi puuttuu ja toinen oli rungossa mutta pettänyt korvakkeen kierteiltä. Paikallinen pyöräkauppa oli liki, joten lähdin hakemaan sieltä uutta ruuvia. Sain sellaisen ja sain kuin sainkin vaihtajan kiinni. Toisesta puolesta on tosiaan kierre mennyt, mutta uusi ruuvi piti sen verran että sain kaikki pelaamaan. Saman tien viestiä Nummen pyörään Mikolle, että tilaa mulla 2 kpl korvakkeita ja kasan ruuveja. Onnea on palveleva pyöräkauppa.
torstaina teimme päivä retken Batavia Outlet keskukseen junalla ja bussilla… Jokaisella merkillä oli muurien sisällä oma talo. Tämä paikka oli aivan tajuttoman kokoinen. Sinne meni matkakassa ja R.I.P Mastercard. Iltapäivällä Pippoloiden saavuttua Kimmon Kisamatkat vei porukan pyörillä tsekkaamaan kisareitin alun. Teimme muutamia kisa vauhtisia vetoja ja päälle pieni hölkkä. Perjantain pötköttelyä, rekisteröitymistä ja perus kisa pizza.

Aamulla heräsin omatoimisesti 4:30 ja tein avaavaa kuminauha ja lonkka jumppaa kylppärissä (joka oli muuten ISO) jotta en herätä Saria turhan aikaisin. Aamiaiselle 5:30 ja perinteiset salaiset aamiais ainekset lautaselle sötköksi ja kyytipojaksi pari kuppia kahvia.

Tavarat olivat jo kasassa, joten suuntasimme heti kohti vaihtoaluetta valmistelemaan vaihtopussit ja pyörä kisakuntoon. Yöllä oli ollut kosteaa, kun pyörä oli märkä. En saanut salaista juomaa sisältävän 2dl pulloa teipillä runkoon kiinni kuten se on treeneissä ollut, joten plan b. Laitan sen vaihto pussiin ja kisa-asun takataskuun. Check. Kaikki ajoissa paikalleen ja paineet renkaisiin, märkkäri vyötärölle ja vessa jonoon. Näin voin rauhassa jonottaa ja hoitaa asiani, eikä ole mikään kiire sen jälkeen repiä pukua päälle.

Uinti startti oli vedestä ja tätä olin treenannut koko kesän. Tykin laukauksesta liikkeelle ja kädet pyörimään. Lähdin reippaasti liikkeelle ja uin reipasta aina teatterin kulmalle saakka. Siitä ensimmäisille kääntöpoijuille tasaista takomista ja rytmin hakua. Uinti tuntui hyvältä ja tehokkaalta. Reitti oli merkattu hieman huonosti ja kääntöpoijuilta koko porukka ui ihan päin mäntyä. Kärki alkoi tähystää viimeiselle poijulle ja alkoi uimaan keskeltä reitin poikki. Välipoijuja ei meinannut huomata millään, kun niiden väli oli melko pitkä ja järvessä on jotain muita poijuja, jotka eivät kisa reittiin kuulu. Huomasin tämän jonkin ajan kuluttua, pysähdyin ja otin suunnaksi oikean poijun. Uin porukasta sivussa ja järven ruoppauksesta johtuen siellä lillui muutamia ahvenlevä kasoja. Osuin yhteen ja jäin jumiin hetkeksi. Irtauduttuani jatkoin matkaa. Uin kakkos porukan kiinni, koska he saivat hieman etumatkaa, uituaan keskelle ja sieltä takaisin. Ohittelin tasaisesti ja ei kauaakaan, kun uin taas yksin ykkös ja kakkos porukan välissä. Toisen kierroksen puolessa välissä sain kärkiporukan perän kiinni, mutta sitten alkoi hitaampia tulla selkä edellä vastaan. Tämä hidasti hieman menoa, kun piti pujotella ihmis meressä. Rampilta ylös ja vaihtoon.

Ajoin ekan kympin rauhallisesti etsien omaa hyvää rytmiä ja syöden patukkaa ja tankaten nestettä. Uinnin jälkeen on aina törkeän kova jano. Ajoin kiinni pari kaveria ja jäin siihen peesiin hetkeksi. Vauhtini oli reippaampi, joten tiputin kaverit ja jatkoin matkaa. Pitkän suoran alettua sain kiinni nuoren tanskalaisen ja jäin siihen taakse. Siitä aina toisen kierroksen alkuun saakka ajoimme kimpassa vaihtaen keula miestä aina välillä. Ekan kierroksen loppu vaiheilla rullasin jalkasuorana ja ohiajaessaan hän kysyi is everything allright? Vastasin i have to pee! Ok, catch me when your done! I will. Jonkin ajan kuluttua olin taas peesissä ja vislasin merkiksi. Kaveri katsoi taakseen ja näytti peukkua. Oli hieno ajaa hänen kanssaan, kun piti vauhdin 39 km/h niin väli oli aina sama. Todella tasaista ajamista. Jälkeenpäin juttelin hänen kanssaan ja kiitteli minua samasta asiasta. Näin on helppo pitää sallittu peesiväli eikä tarvitse pelätä rangaistuksia. Eka kierros meni ihan naureskellen. Todella helppoa ajamista. Tuulta ei nimeksikään, mutta se vähäinen 2-3 m/s mitä oli, niin pitkällä suoralla sekä paluumatkan pitkillä suorilla tuuli oli vastaista. Nämä sujuivat hienosti koska olin treenissä ajanut vastatuuleen ja pitkiä aikoja aeroasennosta hoitaen tarpeellisia energian saanti asioita. Toiselle kierrokselle tuuli nousi hieman ja joutui jo hieman ajamaan pyörää, mutta silti homma oli helppoa ja katselin maisemia ja nautin niin kuin tsemppi viesteissä moni käski näin tehdä. Ajoasento Trekissä on kyllä matala mutta hyvä. Siitä ei montaa kertaa tarvinnut vajaan viiden tunnin aikana nousta. Ja asento on nopea ja aerodynaaminen. Pyöräilyn aikana ei mitään ongelmia. Juomahuolto toimi kuin rasvattu, Energia plääni oli loistava ja neste imeytyi, koska pissatti niin jumalattomasti. Pitää vain opetella hoitamaan asiat niin että jalka pyörii niin ei menetä aikaa tai vauhti ei hidastu turhaan. Viimisen 10 km aikana draftbox aukesi 2 kertaa ja jouduin pysähtymään, jotta saan sen kiinni, kun kuusiokolo setti meinasi toisella kerralla lentää etupinnojen väliin… Aamulla pyörä oli kostea niin varmistukseksi laittamani jeesusteippi ei oikein pitänyt.
Energian kulutus pyörällä
4 pulloa urheilujuomaa
1 pullo vettä
2 Cliff bar patukka
6 Normi geeliä
2 kofeiini geeliä
4 saltsticks tabua
2dl …… Juomaa

T2 sujui kivasti. Laitoin sukkia ja kenkiä söin samalla banaania ja join elektrolyytti juomaa, jotka olivat T2 pussissa valmiina. Jalat valmiina juoksuun. Koivet ei ole koskaan olleet näin hyvät juoksu vaihdossa. Pieni pissa siinä ennen kuin poistuin teltasta, jotta ei tarvitse kesken juoksun turhaa pysähdellä. Juoksu lähti hienosti liikkeelle ja kuten pyöräily, sekin oli helppoa kuin mikä. Toisen kierroksen alussa annoin itselleni luvan sanoa ääneen mitä olin miettinyt salaa jo pyöräilyn ekasta kierroksesta saakka. Tänään on Kimmon päivä! Toisen kierroksen lopussa huomasin edessäni Pippolan Matin ja hidastin kohdalla vauhti ja jäin hetkeksi kyselemään kuulumisia. Ylä vitoset siinä ja jatkoin matkaani. Vaimon ohitin kaksi kertaa ja hyvin näytti hänelläkin matka taittuvan. Vauhti oli tasainen koko juoksun ajan. Panu oli Maajoukkueen taholta paikalla ja tsemppasi reitin varrella. Sijoituksia hän ei pystynyt kertomaan koska kisa app ei sellaista tietoa antanut ulos.

Kierros 5 kierros oli vaikea. Alkoi tekemään hieman jo kipeää. Varsinkin oikeaan etureiteen, kun reitti kiertää koko ajan vasemmalle, ja reitillä on paljon mutkia, niin oikea jalka joutuu tekemään extra duunia. Mietinkin siinä, että häviänkö paljonkin, jos hypin yhdellä jalalla? En sit kuitenkaan kokeillut. Viimeinen geeli oli liikaa ja se alkoi närästää hieman. Ajattelin jos se menee ohi, jos viimisellä pisteellä otan hieman vettä. Ei se sit oikein toiminut. Siinä tulee pieni metsä osuus ennen kuin käännytään takaisin kohti keskustaa, jossa muuten pysähdyin kerran oikein puska pissalle. Samaisessa metsässä sormet kurkkuun ja geeli ulos. Se helpotti ja homma jatkui samaan malliin kuin aikaisemmin. Viimisellä kierroksella annoin itselleni luvan vaihtaa kellosta ruutua ja katsoa kulunutta aikaa. Aloin laskeskella ja tajusin että nyt mennään sub 10 niin että heilahtaa. Muistan että juuri ennen viimeistä juoma pistettä juoksin sellaisen kaverin ohi, jonka perseessä luki Hemmes. Tietämättäni nousin tässä kohtaa sijalle 4. Maaliin on noin n 2 km. Olisin varmaan koittanut juosta hieman ripeämmin nämä viimeiset kilometrit, jos olisin tiennyt, että podium sija juoksee siinä reilun 100m päässä. Koitin kyllä kaikin keinoin tehdä jonkin sortin loppu kirin, mutta nousiko vauhti oikeasti vai kuvittelinko vaan? Oli mahtava tunne juosta viimistä kertaa punaista mattoa pitkin vaihtoalueen ohi Suomen lipun heiluessa tangossa ja kurvata keskeltä toria kohti sinistä maaliporttia. Kädet ilmaan ja tunteet esiin! Organisaatiosta Christiaan de Jong oli suu messingillä mitalli valmiina vastassa ja osoitti tulostaululle. Käännyin ympäri. 9:44:50! Mitä helvettiä. Onko toi mun aika? Jeeeesssss!

Oli tosiaan Kimmon päivä. Boom! Jälkeen päin tulosten selvittyä hävisin pronssin ja podium paikan 26 sekunnilla… Tuo olisi ollut otettavissa, jos ikäsarjan sijoitukset olisivat olleet saatavilla. Mutta tuo 26 sekuntia olisi ollut otettavissa paljon muustakin kuin pelkästään juoksusta. Yks pissa, yksi tai kaksi tarvikelaatikko pysähdystä jne. Mutta en ole tuosta harmissani. Tein täydellisen kisan ja tulos oli sen mukainen. Kunto oli hyvien treenien tulosta ja siihen luottaminen tuotti tänään tulosta. Otetaan nuo sekunnit takaisin seuraavassa kisassa. Viralliset tulokset löytyvät täältä

Aivan huikea päivä. Kaikki toimi. Ei mitään ongelmia. Kisaaminen oli helppoa eikä tarvinnut puristaa missään kohtaa. Oma PB parani siis 45 min! Ja joka osa-alueella tuli myös parannusta. Parhaiten juoksussa, 25 min.
Pyörässä otin muutaman kerran pienen teho piikin, kun piti päästä parista kaverista ohi, mutta heti kun palasin omien tehojen pariin syke tasaantui nopeasti ja nämä spurtit ei tuntuneet jalassa millään tavalla. En voisi olla iloisempi, että kerrankin saan tehtyä kunnon mukaisen suorituksen. On tää vaan mahtava laji, kun ei tarvii olla 20 kehittyäkseen. Ja onhan tuo kuninkuus matka vaan ihan best. Tämä on mun matka. Opin tästä kisasta todella paljon, ja aion hyödyntää näitä oppeja seuraavassa kisassa.

Näissä kekkeriessä auttaa todella paljon, jos sinulla on hyvä kisa ja tankkaus suunnitelma, jotka on testattu valmistavissa treeneissä. Kuten myös kaikki kisassa käytettävät varusteet. Näin tiedät miten kaikki toimii, missä mikäkin sijaitsee ja näin mieli pysyy rauhallisena ja pystyt keskittymään vain kisaan. Vähemmän on enemmän. Mitä vähemmän joudut kantamaan tavaraa mukana helpottaa se muutenkin pitkää päivääsi todella paljon. Tiedosta omat rajoitukset sykkeiden, vauhtien, wattien osalta ja ”tyydy” siihen mikä on se sinun oma taso. Se on just hyvä sulle ja sillä pääset nopeiten maaliin. Luota omaan tekemiseen ja luota tehtyihin treeneihin, ne vievät sinut loppuun saakka. Aina voi koittaa roikkua jonkun peesissä, mutta jos toisen vauhti on selvästi yli oman tason niin jättäydy suosiolla pois. Jos on tarve poiketa oman tason alueelta, niin tiedä paljonko se saa olla ja kauanko sitä kestää, ettet polta kynttilää molemmista päistä.

Meillä oli hyvä porukka Suomesta kisaamassa. Kaikille maaliin tulleille top 10 sijoitus ja Tiinalle oman AG:n voitto. Hurjasti onnea kaikille!

Tällä viikolla olisi pitänyt aloittaa jo kevyt harjoittelu, jotta saisi palautumisen aktiivisesti hoidettua loppuun. Mutta flunssa sieltä tuli ja pisti tähtipeiton alle. Eiköhän ensi viikolla voi jo kevyesti aloittaa. Tai no tarttiis, kuukauden päästä odottaa Frankfurt maraton… Kiitos koutsi hyvästä ideasta…

Moni puhuu post race blues asiasta, että kauden pääkisan jälkeen tulee pieni masennus. Mulla ei ole koskaan ollut sellaista. Eikä ole nytkään. Olen aina ollut valmiina uuteen taistoon heti seuraavana päivänä ja siksi ensi kausi on jo piirustuspöydällä melkein valmiina. Askelmerkit ovat myös valmiina ja tiedämme mitä pitää tehdä, jotta seuraavat tavoitteet saavutetaan. Jännä nähdä kuinka pitkälle tämän 40 vuotta vanhan hieman vielä hölskyvän ruhon voi viedä. Hiillos hehkuu, lisää halkoja pesään. Lets mennään, lets do this!