5km testijuoksu

Kahden viikon sairastelu vaatii kyllä veronsa. Kaikki urheiluun liittyvä tekeminen on todella tahmeeta. Juoksu tuntuu paskalta eikä kulje mihinkään samoin uinti. Pyöräilemään ei ole edes kiinnostanut lähteä kun on ollut ”talvi” eli mustaajäätä joka paikassa ja nastarenkaat ovat kaupassa. Tulis lunta niin ei paljoo nastoja tarvita. Mutta positiivinen puoli tässä on se että hetkittäin alkaa tulla sellaisia pilkahduksia vauhdista ja tekemisestä jota oli ennen flunssaa ja tulehduksia. Eli kyllä se siitä taas iloksi muuttuu.
Menin ihan riskillä lauantaina järjestettyn juksutestiin Ruissaloon. Reitti on raaka, teräviä ylämäkiä toinen toisensa jälkeen ja alamäet samoin lyhkäsiä joten levähtämään ei pääse. Reitti alkaa heti noin 800 m nousulla, mutta 3 km kohdalla on pahin nousu, tosin alamäki on samanlainen ja ainoa paikka jossa saa hieman levähtää. Viiminen nousu on sitten kivasti 4,5 km kohdalla johon käytännössä kuolee kun pitää puskea kaikki ulos koneesta.
Aloitin juoksu semi rauhassa. Ei näitä voi sillai peruslenkki vauhdilla aloittaa kun testi on kerran kyseessä. Heti lähdöstä nostin vauhdin sinne 5 minuutin tuntumaan ja tarkastelin paljonko pumppu lyö. Ihan hyvin se löi. alta 180 kuitenkin vaikka ylämäkeen juostiinkin. Hopea-Silakka juoksi alkumatkan vierellä mutta 1 km jälkeen kylki vilkkuen hävisi pikku hiljaa näköpiiristä. Minä taasen jatkoin puskemista omalla tahdlla vauhdin ollessa 4:45. Kun kerran tuntu siltä että ei oikein pystynyt kiristämään niin dieselmäisesti jatketiin loppuun saakka samalla setupilla. Siinä viimeisessä nousussa oli 10 km juoksevilla vastaantulijoilla varmaan hauskaa kun kuullosti että mä laattaan. Kurkussa niin paljon limaa eikä se lähtenyt millään liikkeelle, meinas henki loppua kesken. Koitin kröhiä mutta se sai aikaan yskäreaktion joka kuullosti lähinnä oksentamiselta 🙂  Jokin säälitäävän ”loppikirin” kuitenkin sain itsestäni puristettua. En tiedä onnistuinko tuolla saamaan aikaan muuta kuin että maximi sykke oli 193. Kynnystestissä se oli 194. Pretty close i say.
Loppuaika 23:58 keskisykkeellä 181.(Ana 182) Alunperin päässä pyöri 25 alkuinen aika joten tyytyväinen saa olla suoritukseen. Parempaankin pystyn, tiedän sen. Tuossa ei oikein ollut sellaista tekemisen meininkiä mitä oli enne sairastelua. Tahmealta tuntui. Mutta toivotaan että tästä olisi samanlaista vaikutusta vauhtiin ja kuntoon kuten oli kynnystestistä.Ja hienoa dataa tulee uudesta Garminista. juoksurytmi oli ihanteellinen sinisillä palluroilla merkitty 174-185 spm (steps per minute). keskiarvo testillä 175 spm. Perus lenkillä ollaan jääty pykälän alle 163-173 spm joka merkataan vihreillä palluroilla. Maakosketuksen aika oli myös hyvä 208-240 ms.
Eli kaiken maailman lukujen perusteellakin ihan hyvin meni.

Uusi kilpaohjuskin on kasattu ja maanantaina saan hakea mussukan kotiin. Aivan mahtavaa.
Treineri raukka ei tiedäkkään kuinka paljon se saa joulun pyhinä kyytiä!

Ja loppuun pari puffia.
TTW training campeille saa ja pitää ilmoittautua. Vastaavaa et ole koskaan kokenut. Ja mikä parahin tapa tulla tutustumaan elokuiseen kisa miljööseen! Tul mukkaa, ei mee aikaa hukkaa!
Tuosta klik.

Ja TTW:n pyynnöstä kirjoitin heidän sunnuntai stooreihin oman tarinani. Jos et ole vielä lukenut niin
tuosta klik

Oikein rauhallista ja mukavaa joulua kaikille.
Ottakaa rennosti, ei stressiä.

– Kimpsukka
#anythingispossible