Kuten jo varmaan huomaisitkin, sivun ilme on uusittu. Samoin Kimmo 4.0:n rakennustyöt on aloitettu ja perustuksia valetaan juuri. Joulukuu on periaatteessa kulunut punttin ja juoksun parissa. 2 punttia, 2 teho juoksua, 1 pitkä sauvakävely, 2 uintia ja 1 pitkä pyörä. öbaut 10h viikkoa. Todella hyvin on treeni ja puntti purru. Ihan eri tuntuma jaloissa. Melko raskas puntti kyllä jumittaa sen verran, että uinti hieman tökkii. Kaksi viikkoa sitten uinti testissä 800m kulki aikaan 12:42 (1:35/100m) Sama aika kuin viime vuona samaan aikaan. Ihan ok, mutta ei se missään tapauksessa kelpaa. Välähdyksiä voiman lisääntymisestä ja tekniikan parantumisesta on havaittu. Kuten vaikka mennä viikolla keskiviikon napakassa uinnissa. Ohjelmassa oli legendaarinen 30 x 100m. Vaikka pohkeet hieman kramppaili edellisen päivän treeneistä, niin silti kaikki 1:32-1:26 väliin. panostus uintiin on ollut minimissä (2 kertaa viikossa) eli ei hätää, kevääseen on aikaa vielä. Taitaa paikat olla pienessä jumissa kaikesta. Varsinkin salin treenien lisäännyttyä. Hierojalla käynnit olleet myös hieman vähissä (nolla). Mutta nyt kun varsinainen harjoituskausi on alkanut, otetaan ne taas treeni jaksojen kiertoon mukaan.
Juoksussa on taas ihan eri tatsi. Ei ole vielä kertaakaan lyhyen urani aikana ollut näin innoissani juoksemisesta, tai juoksu treenien tekemisestä. Se ei ole enää sellaista pakonomaista nopeahkoa etenemistä, vaan jopa tuntuu siltä että se näyttää ulospäin ihan oikealta juoksulta ja tuntuu siltä. Tässä ollaan menty todella paljon eteen päin jo nyt. Perinteisesti vuosi päätetään Liedon uudenvuoden juoksussa. 11 km ollut aina matkana ja niin oli nytkin. Tosin tällä kertaa matka jäi kesken ja vedin sivuun 4 km kohdalla. Siihen asti olin ihan hyvässä vauhdissa. Ajatukset alkoivat harhailla ja ei siitä sitten enää mitään tullut.
Pyörä tuntuu ihan ookoolta. Ihan hyvin tuo maantiepyörä on Vahterusring:n putkessa kulkenut. Pyöräily vuosi 2017 aloitettiin perinteisesti Vahterusringillä RöretRunt 300 tapahtumassa. Ensimmäinen 100 km meni todella hyvin ja vauhdikkaasti. Sen verran vauhdikkaasti että en ehtinyt/muistanut ottaa energiaa tai juoda tarpeeksi. Tauolla syöty näköismunkki, karkit, sipsit ja muutama geeli ei energia enää palauttanut, joten vauhdin hiipuminen oli väistämätöntä. 200 km sain sinniteltyä kasaan. Ihan hyvä treeni.
Samoin uusi Felt nine5 maastopyörä kiipeää kuntopolkujen mäkiä ihan hienosti. Taas kerran, puntti on tuonut uutta voimaa. Onneksi tuli lunta, niin ei kastuisi perse niin pahasti. Paitsi jos tuo sulaa pois, mikä on ollut eräänlainen trendi tänä ”talvena”. Sain joululahjaksi oivan takavalon. Joulunkivet. Valaiskoon nuo loistavat kivet peesimiesten tietä. Rööretissä nuo aiheutti kovasti hilpeyttä..
Ja hiphei! Uusi kilpuri is in da house! Hieman teippasin sitä… Ja vaikka itse sanonkin, jumalauta se on hieno! Eikä varmaan tule toista vastaan. Siinä on pääkalloja, luotan siihen että vastatuuli pelästyy niitä ja kiertää minut. Kaikki sointuu yhteen taas Kimmomaisesti niin hyvin että.
Pyörän speksit:
Felt IA10 2017, Shimano ultegra Di2
Quarq powermeter 52/36
Ohjaamo: Profile Design Svet carbon base bar / T4+ carbon aerobars
Kiekot: Profile Design 58/78/Altair disc, clincher
Pullotelineet: Profile Design
Edessä: Aero HC system
Satulan takana: RMP
Rungossa: RZ2
Tarvikeboksina Bontrager Speed Concept Draft Box II
Olen tunnollinen treenaaja. On oltava todella hyvä syy, että jätän ohjelmaan kirjoitettuja tunteja, metrejä tai kierroksia tekemättä. Mielummin keksin tekosyitä siirtää töitä, tai arkiasioita kuin luistan ohjelmasta. Joululahjaksi saamassa Miika Nousiaisen Maaninkavaara kirjassa olikin lause joka on niin osuva. ” Lopussa ihminen on yhtä paljon kuin kiertämänsä kierrokset. Tai oikeastaan päin vastoin. Ihminen määräytyy viimeisellä tuomiolla kiertämättömien ratakierrosten kautta. Niiden, jotka on merkattu harjoitusohjelmaan, mutta jätetty kiertämättä.”
Siksi en mielellään jätä treenejä välistä, koska ne tulee vainoamaan maaliviivalla, varsinkin jos lopputulos ei miellytä.
Vuosi 2016 oli lukujen valossa seuraavanlainen.
Uinti 223km/95h
Pyörä 5860km/223h
juoksu 976km / 100h
Total 467 h
Joka on 100h vähemmän kuin 2015. Tämä johtunee siitä, että nyt lepäilin marraskuuhun saakka, kun taas viime 2015 painoin kovaa treeniä syyskuusta saakka Afrikkaa varten. Eikä se ole se määrä vaan se laatu. Tulokset puhukoon puolestaan.
Tällä kaudella tunteja tulee väistämättä kyllä enemmän. Tiedän sen jo nyt. Ei tule olemaan helpo kevät/kesä, mutta innolla odotan rääkkiä.
2016 kisoista olikin jo juttua edellisessä postauksessa, joten sinne on turha enää mennä.
Myös yhteistyö rintamalla puhaltaa uusia mahtavia tuulia. Olen ihan fiiliksissä näistä. Homma jatkuu Felt:n, Nummen pyörän ja Makemoven kanssa niin kuin ennenkin. Samoin Evoc, Lake, Cryo Turku ja Satama Wellness ovat edelleen mukana, mutta uusina haluan esitellä seuraavat:
Uintivälineet ja märkäpuvut toimittaa:
Uusi FELT IA10:n varustelusta huolehtii:
Miehen päästä varpaisiin pukee:
Ja sokerina pohjalla, energian saannista huolehtii:
Kiitos kaikille kun olette mukana!
Myös kalenteri alkaa olemaan myös aika valmis. Oli plan A, ja myös B, C ja D. Ironman Vichy:n ilmoittauduimme pienellä porukalla, joten se oli kokoajan kalenterissa. Kaikki sen ympärillä muuttui. Oli SM ja EM puolikasta, Challenge Riminiä sun muuta. Mutta päädyimme kuitenkin plan Aahan.
?.6 Vantaa triathlon, perusmatka
9.7 Challenge Roth, täysmatka
27.8 Ironman Vichy, täysmatka
Ei ole montaa kisaa, mutta taas sinne sujahti kaksi täyttä matkaa. Aivan mahtavaa! Molempiin kisoihin meiltä on lähdössä ihan huippu jengi. Ja kyllä, tavoite on numerolla 9 alkava loppuaika. 1.1.2017 alkoivat armottomat treenit kohti näitä kisoja! Motivaatiota löytyy enemmän kuin koskaan, mutta luulen että löllykkä joutuu tänä vuonna kaivamaan tahto ja voimatiloja ihan eri leveliltä kuin aikaisemmin. Ei tunnu missään. Bring it on bitches!
Sitten hieman ikävämpää. Vuosi ei kuitenkaan alkanut parhaalla tavalla. Isäni, esikuvani ja sankarini nukkui pois. Keuhkosyöpä tuli ja vei ennen niin vahvan ja päättäväisen ihmisen vastusteluista huolimatta mukanaan, pois meidän luota. Hän ei koskaan luovuttanut, missään. Hän taisteli loppuun saakka. Syöpä on vain sellainen vastus että siinä ei välttämättä mikään auta. Nyt ei valitettavasti auttanut mikään. Lääkkeet, hoidot, tahto, voima, sinnikkyys. Ei, ei mikään. Ja sekös tässä vituttaa, kun mitään et pystynyt tekemään. Uskon että olet ylpeä saavutuksistani. Parhaani olen olen ainakin yrittänyt. Käännän tämän voimavaraksi.
Tämä kausi on omistettu isä sinulle
R.I.P Harri ”IronDad” Erik Holmström 1.4.1952-5.1.2017
// Suuresti sinua kaivaten, Poikasi, Triathlonisti Kimmo Erik Holmström
kimmoholmstrom.com 