Lähtö = lähellä

Vajaa viikko ja kisakausi polkaistaan käyntiin Sääksi triathlonin perusmatkan voimin. Perhosia vatsassa
Painajaisia kisankulusta on jo nähty, ja päässä se pyörii päivittäin. Miten löydän oman varustepussin, miten muistan missä fillari on, kuka mä olen… jne…
Mutta päälimmäisenä mielessä pyörii että millä ihmeellä saan itseni kuriin, enkä ampaise rannasta kuin aropupu? Se tulee olemaan se vaikein, aianakin näin ajatuspohjalla.
Avovedessä on onneksi päässyt uimaan muutamia kertoja. Ja mikä hyvä niin eri keliolosuhteissakin vielä. On ollu lämmintä ja tyyntä sekä helvetin kylmää ja myrskyä. kaikki mitä järvi suomella on tarjota. Eli sen puolesta ei pitäisi ylläreitä tulla. Ja hyvää keliä on luvattu kisapäivälle joten ei huolta. Muutaman hyvän vaihtoharjoituksenkin olen saanut tehtyä. Velolla pyörä juoksu treenejä muutama ja kirsikkana kakunpäällä, viimeviikolla tehty napakka uinti, pyötä, juoksu Littoisten järven ympäristössä. Kaikki voitava on treenien osalta nyt tehty. Jos nollasta lähtee syyskuussa liikkeelle niin enempää ei tähän kohtaa voi mielestäni oikein tehdä. Ja juuri ennen kisakauden alkua saapui postissa vielä official member of #teamelinajouhki ranne nauha. Moikataan kun nähdään.
Horisontissa siintää Tahkon puolikas, mutta hoidellaan kunnialla nämä ensimmäiset pois alta, niin ollaan kauden pääkarkeloissa sitten viisaampia ja valmiimpia..ehkä.
Viivalla nähdään.Hyväl mielel ja hyväst syyst!

-kimmo-