Sääksi triathlon

Tri ura avattu ja eka kisa takana. Hieno päivä kaiken kaikkiaan, vaikka oli kovin viileä ja tuulinen päivä. Mutta mieli virkeenä lähdettiin hommaa hoitamaan kotiin.
Tässä kisapäivän kulku ensikertalaisen silmin.Kisapaikalle saavuttiin hyvissä ajoin. Olin vahvistamassa osallistumiseni kisatoimistolla 2,5 tuntia enne starttia. Eikä siinä sitten loppujen lopuksi kauheasti ylimääräistä aikaa jäänytkään.
Kisataoimistolta numeron mukaan kirjekuori jossa numero tarroja pyörään ja kypärään, numerolappu juoksuun, ajanottozippi, ja uimalakki. Tunti aikaa tuhrattavaksi enne pyörien katsastusta, joten rantaan katsomaan sprintti lähtöjä ja etsimään vesipiste jotta saadaan urkkajuomaa. Hyvin ehti seurailemaan kuinka homma toimii uinnin osalta sekä sitten vaihtoalue toimintaa. Sain muutaman oivalluksen siinä samalla että mihin mikäkin tavara kannattaa laittaa. Seurattiin maaliintuola kun Urheiluliitoon kaverit jylläsivät ja toivat kasan mitalleja sprintti kisoista. Hienoa pojat, miehet ja tytöt!!!Pyörien katsastus olikin vain sellainen vilkaisu että pyörä on ja kypärä on.

Mihin nää kaikki kuuluu laittaa?

Sitten etsittiin omalle numerolle sopiva paikka telineriveistä. Helposti löytyi. Tavaroita purkamaan ja asettelemaan paikoilleen. Juomaa pulloihin, kypärä ja lasit tankoon roikkumaan. Totesin että helpoin tapa voisi olla niin että fillarointi tavarat on pyörän etupuolella ja juoksu tavarat takapuolella. Ja tämä toimi. Geelit laitoin kenkiin ja muutaman varmuudeksi pyörätelineeseen teipillä.
Pieni hetki yleistä turinaa vierus tovereiden kanssa tulevasta koitoksesta ja huomasin että 45 min aikaa starttiin. Märkkäriä päälle ja rantaan verrailemaan.

Syke tuntui nousevan kun puin pukua ja laiton vaseliinia kaulaan sekä olkapäihin estämään hiertymiä ja sovittelin oranssia lakkia… kohta se olisi menoa. 20 min verryttely, veteen totuttelua ja tuntuman hakua. Vesi oli lämmintä ja vaikka tuuli aika kovaa, niin se ei osunut järvelle oikeastaan ollenkaan.
Reitillä oli kaksi poijua jotka jäisivät vasemmalle puolelle. Itse ajattelin että menisin lähdössä oikeaan reunaan, jotta välttyisin ensimmäisen poijun sisämutkan ryysikseltä. Aikaisemmin ehdin Ilkan kanssa asiasta keskustelemaan ja hän oli samaa mieltä. Ja vinkkinä tuli että kun on aika matala ranta kun ei enää pysty juoksemaan niin käsillä pohjasta vauhtia ja muutama delfiini loikka.

vielä hymyilyttää

Siirryin rannalle ja sinne oikeaan reunaan. Kuuluus starttiin 1 min. muutamat sanan vaihdot kanssa kisaajien kanssa, lähtöön 30 sek. fak… onko kello valmiina, lakki hyvin? check. lähtöön 10 sek. Lasit päähän ja valmiina juoksemaan veteen. 5, 4, 3, 2 , 1 onnea matkaan. Ilkan vinkeilla matkaan ja ne osottautui oikeiksi. Napsin heti lähdössä muutaman sijan. Ja reunasta lähteminen oli myös oikea taktiikka. Pääsin heti alusta uimaan omaa tahtia, eikä tarvinnut koheltaa ison massan välissä. Löysin ihan oman väylän. Molemmilla puolilla oli porukkaa. Ekalle poijulle saavuttuani huomasin että oikealla ollut

Uinnin startti.

porukka ei sielä enää ollut joten kai ihan hyvää kyytiä tässä mennään. Kiersin poijun semi kaukaa, vältyäkseni turpaan vedoilta.. Seuraavat 300 m rannan suuntaisesti. Näin poijun ja huomasin siinä suunnistaessani, että isompi porukka oli hajoamassa. Kiihdytin hieman tahtia jotta saisin edelle menevät kiinni, ettei tarvitse yksin uida loppuun. Sainkin porukan kiinni ennen toista poijua. Kännös vasempaan ja kohti rantautumis paikkaa. Yllättävän kevyesti kulkee. Olin porukan keulilla kun rantauduttiin. Juoksu laiturin yli ja rannan poikki loikat takaisin veteen ja toiselle kierrokselle. Juoksin rannalla

Hyvin nousee!

tahallani hiljaa jotta porukka meni minun ohi jotta pääsen peesiin uimaan alkumatkan. Ja näin mentiin. Seurasin samoja varpaita aina viimiselle poijulle asti. Käännöksen jälkeen omaalinjaa suht kovaa kohti rantaa. Rantauduin ja vaimo huusi kolmastoista. WTF??? Lähtiöitä oli 129… I`m on fire. Kannustuksia tuli joukkue kavereilta ja siirtymäreitin varrelta. Kipitystä vaihtoalueelle pukua pois repien.

Vaihto sujui ihan ok. Kaikki hieman outoa ja uutta niin tuntuu että kaikki on hukassa, ja kengät ei mee jalkaan, ja sitä ja tätä. Mutta kaikki löytyi ja ihan hyvin se meni. Juoksua viivalle ja pyörän selkään.

Jalat tuntui alkuun ihan oudoilta. pelkäsin että tyhjät on. Mutta se oli kai kylmyyttä, koska eka kymppi kulki alle 16 minuuttiin. Napsin alkumatkasta muutaman kaverin ja meno tuntui hyvältä. Jalkakin lämpesi. Sivu ja vastatuuli osuudella oli vaikeaa. Tuulen puuskat meinasivat pari kertaa paiskata munt pellolle, mutta onneks ei. Vastatuuli osuudella puuskan tullessa vauhti laski 37:sta 24:ään. Vitutti… En ole muutenkaan vastatuulen ystävä. Mutta minkäs teet, ja sama tuuli se on kaikille. Uinti oli ilmeisesti mennyt oikeinkin hyvin kun hieman ennen toisen kierroksen alkua meni ohi muutama levykiekko jäbä. Oikein pro pyöräiliän olista kaveria. No ei midist. 10 km aikoja vertaillessa vastatuuli osuus meni 2 min huonommin toiseen kymppiin verrattuna. Toinen kierron omaa hyvää pyöritystä vaihtoon, ehkä hieman jalkaa säästäen. Ei mitään ongelmia matkalla, jos geelin leviämistä ohjaamoon ei lasketa.

Vaihtoon kauhiaa kyytiä. Pyörä telineeseen, laastaria varpaaseen, sukkaa ja tossua jalkaan numerolappu eteen ja vamos! Vaimo huusi lähdössä että viidestoista. tupla WTF???? Tiesin että kovin korkealle ei

sijotus jää koska juoksu on se mun heikoin lenkki, kuten taas suurimmalla osalla se on se vahvin osa-alue. Heti startin jälkeen alkoi ukko lappaa ohi. Ei se mua haitannu, juoksin omaa vauhtia, ja sellaista jonka tiedän riittävän maaliin asti. Yhtäkkiä takaa kuului hyvä Turku! Piikkiö kutsuu.. Hauska mies. Morotettiin kun tultiin vastakkain hieman ennen käännöspaikkaa. Ekan 5 km otin tietoisesti hieman rauhallisemmin ja kännöksen jälkeen kiirstin hieman. Samaa taktiikka kuin Aurajoen yöjuoksussa. ja viimisen juoma pisteen (7,5 km) jälkeen taas pieni kiristys. Semi vaikea juoksu reitti. Kumpuilevaa pururataa, tosin parempi tämä kuin

saatanalliseen vastatuuleen rykiminen avonaisella maalaistiellä.
Edessäni kyltti maali 1000m jumalauta, mähän onnistun tässä! Oma hyvä rytmi säilyy vaikka ohi
tullaan. Käännös rantaa kohti, maaliin 500m kiristä kiristä tsemppasin. Kuulutukset kuuluu jo. Ennen maalialueelle tuloa kuulen tossujen kahinaa takaa, vilkaisen ja kovaa tullaan. Kiristän vauhtia ja ajattelen että enää ei jumalauta ohi tulla. Maaliin niin kovaa kuin ikinä jaloista tässä kohtaa pääsen. Ja hävisin isovarpaan mitalla. Uskomaton kiri. Ja ystävälliset käden puristukset hyvän

Ja mikä tunne! Mä jumankauta tein sen! Pääsin maaliin. Ja mikä aika 2.44.23 reippaasti alle kolme
tuntia. Mielestäni aikamoinen saavutus vain 9 kk treenin jälkeen. Voin sanoa että hieman nousi tunteet
pintaa…ja vähän vielekin kun tätä kirjoittelen ja muistelen eilistä…
Ja vaikka juoksu tuntui, ettei se kulje mihinkään niin tein silti oman parhaan kaiken tuon jumpan jälkeenkin vielä.
väliajat seuraavat:
uinti 25.49
pyörä 1.19
juoksu 55.47

Näillä irtosi siis sija 63/129! Ei voi olla kuin super tyytyväinen. Tiedetään ainakin mitä osa-aluetta lähdetään parantaan. Juoksuun kun saan hieman lisää boostia niin sijoitukset paranee huomattavasti.

Kisojen järjestelyt olivat loistavat. Hyvin ohjeistettu, ja reitit merkitty selkeästä. Kiitos järjestäjille. Teitte tri urani ekasta kisasta hienon ja unohtumattman kokemuksen. Tulen TODELLAKIN ensi vuonna
uudestaa. Ja kaikille jotka miettivät ekaa kisaansa että uskaltaisiko sitä lähteä. Niin KYLLÄ! On se vaan niiin hienoa. Ja ei tuossa ole mitään pelättävää tai hävettävää. Kun uskoo omaan tekemiseensä niin kaikki on mahdollista.
Nimi listaan ja lappu rintaan. Mikään ei voita maaliviivan ylityksen jälkeistä tunnetta!

”Tää on mun hetki, tartun siihen kii
Otan tän, otan tän, otan tän, tää on hallussa
Hallussa, hallussa, tilanne on enemmän ku hallussa
Se on ollu alusta asti niin
Tää on hallussa
Kunnossa, kunnossa, mieshän on elämänsä kunnossa
Se on helppoo kun osaa, ne ei saa mua kii
Tää on hallussa”

– Elastinen